Soraya – tasa-arvo ry:n yhteistyö Helsingin yliopiston pro gradu -tutkimuksessa

Soraya – tasa-arvo ry osallistui tutkimustyöhön, joka oli osa Uurika Sofia Laineen pro gradu -tutkimusta Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Yhdistyksemme tuki tutkimusta aineiston keräämisessä ja haastattelujen tulkkaamisessa. Yhteistyö alkoi kesällä 2023 ja päättyi talvella 2024.

Tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuttaneiden naisten kokemuksia kotoutumispalveluista ja TE-toimiston käytännöistä. Lisäksi se laajensi taloudellisten käytäntöjen tarkastelua perinteisen palkkatyön ulkopuolelle, kuten epävirallisiin talouskäytäntöihin ja sosiaalisesti uusintavaan työhön. Jälkimmäisellä viitataan toimintaan, joka ylläpitää ja tukee yksilöiden ja yhteisöjen elämää.

Tutkimuksen aineisto ja keskeiset havainnot

Aineisto koostui kuuden Keski- ja Länsi-Aasiasta Suomeen muuttaneen naisen haastatteluista, joista suurin osa oli pakkomuuttajia. Haastattelut kestivät keskimäärin noin kaksi tuntia.

Keskeiset löydökset:
🔹 Kielikoulutuksen käytännöt rodullistavina prosesseina
Tutkimus osoitti, että kielikoulutus voi toimia rodullistavana mekanismina, jossa ihmisiä luokitellaan, määritellään ja kohdellaan heidän oletetun etnisen taustansa perusteella. Tämä prosessi tuottaa ja ylläpitää hierarkioita, joissa tietyt ryhmät asetetaan etusijalle ja toisia syrjitään.

🔹 Sukupuolen ja yhteiskuntaluokan vaikutus koulutusmahdollisuuksiin
Naisten mahdollisuudet osallistua kielikoulutukseen olivat eriarvoisia, ja niihin vaikuttivat sukupuoli, perhetilanne ja koulutustausta. Esimerkiksi hoivavastuut kasaantuivat naisille, mikä mahdollisti puolisoiden opiskelun, mutta samalla rajoitti naisten omaa kielen oppimista ja siten heikensi heidän asemaansa yhteiskunnassa.

🔹 TE-toimiston käytännöt ja oletukset tuottavuudesta
Tutkimuksessa havaittiin, että TE-toimiston käytännöt perustuvat usein oletuksiin siitä, kuinka tuottavia ja arvokkaita työnhakijat ovat työmarkkinoiden näkökulmasta.

• Maahanmuuttaneiden naisten taustat tulkittiin usein väärin, mikä johti syrjiviin käytäntöihin.
• Osa jäi ilman tukipalveluja, jotka olisivat edistäneet työllistymistä.
• Osa ohjattiin matalapalkkaisiin ja epävarmoihin töihin, jotka eivät vastanneet heidän osaamistaan tai kiinnostuksen kohteitaan.
• Naiset liikkuivat jatkuvasti opiskelun, työttömyyden, osa-aikatyön ja epävirallisen työn välillä.

🔹 Luovuus ja selviytymiskeinot epävarmassa asemassa
Vaikka naiset kohtasivat epävarmuutta työmarkkinoilla, he kehittivät luovia tapoja selviytyä ja ylläpitää hyvinvointiaan.

• Monet valmistivat käsitöitä ja taidetta myyntiin sekä viljelivät hyötykasveja.
• Tällaiset käytännöt eivät ainoastaan tukeneet taloudellista hyvinvointia, vaan myös vahvistivat yhteisöllisyyttä – viljelyyn liittyi esimerkiksi yhteistä ruokailua ja lahjojen antamista.

Johtopäätökset

Tutkimus toi esiin, kuinka rodullistavat ja hierarkisoivat käytännöt ilmenevät kotoutumispalveluissa ja TE-toimistossa. Nämä rakenteet hidastavat työllistymistä, vahvistavat työmarkkinoiden etnistä ja sukupuolittunutta jakautumista sekä heikentävät kuuluvuuden tunnetta.

Lisäksi tutkimus haastoi stigmatisoivat käsitykset maahanmuuttaneista naisista passiivisina tai toimettomina. Se toi esiin heidän aktiivisen roolinsa yhteisöissään sekä monipuoliset taloudelliset ja sosiaaliset käytännöt, joilla he edistävät omaa ja perheidensä hyvinvointia.

📖 Tutustu tutkimukseen kokonaisuudessaan: Tässä